En tahdo olla näin impulsiivinen. Ja toisaalta olen ylpeä siitä, että osaan olla niin nopea tunteissani, teoissani ja liikkeissäni.
Tiedän, että on tartuttava hetkeen ja kerran sitä vain eletään,
mutta miksi sitten sanotaan myös, että hyvää kannattaa odottaa?
Kumpaa tässä elämässä nyt pitää tehdä? Odottaa vai antaa palaa?
(Mikä kultainen keskitie? Eksyn siltä aina.)
Kommentit